Maarian VPK:n historia liittyy kiinteästi Raunistulan kaupunginosan historiaan, josta löytyy runsaasti aineistoa netistä.
Yleistä
Vaikka Turun VPK ennätti viettää satavuotisjuhlaansa ennekuin Maarian VPK saavutti kunnioitettavan puolenvuosisadan iän, ei maarialaisia sovi syyttää hitaudesta.
Maaseudulla vastaava toiminta alkoi nimittäin paria poikkeusta lukuunottamatta 1880 -luvulla ja ennen sanotun vuosikymmenen päättymistä olikin ”Maarian Vapaaehtoinen Palosammutuskunta” jo perustettu.
Perustaminen
Maarian Vapaaehtoisen Palokunnan perustaminen liittyy läheisesti kirvesmies Anders Johan Anderssonin nimeen. Andersson oli innokas vapaaehtoisen palokuntaliikkeen kannattaja kuuluen turkulaisena Turun V.P.K:n aktiivisiin jäseniin ja muutettuaan v. 1875 Raunistulaan hän ryhtyi täälläkin ajamaan palontorjunta-asiaa.
Elokuussa v. 1889 pidettiin Helsingissä ensimmäinen koko maata käsittävä yleinen palokuntaiskokous, jonka merkitys palokuntalaisrintaman laajenemiselle on tunnettu. Andersson sai uutta rohkeutta tästä tapahtumasta ja ryhtyi jälleen uuteen yritykseen, joka tällä kerralla johti toivottuun tulokseen.
Syyskuun 8 p:nä 1889 kokoontui Anderssonin toimesta nelisenkymmentä henkeä, etupäässä nuorisoa, Raunistulan kylän Ylikonsan taloon. Andersson avasi kokouksen ilmoittaen mitä tarkoitusta varten se oli koolle kutsuttu, jonka jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Alarik Mecklin. Päätettiin heti perustaa ”Maarian Vapaaehtoinen Palosammutuskunta”. Puheenjohtaja ilmoitti samassa tilaisuudessa, että Raunistulan kyläläiset olivat yhteisvoimin nostaneet 200:- markkaa maksaneen paloruiskun, joka nyt lahjoitettiin vasta perustetulle palokunnalle.
Jo ensimmäisessä kokouksessa liittyi palosammutuskuntaan 30 jäsentä ja seuraavissa kokouksissa vielä lisää, että vuoden lopulla jäsenmäärä nimikirjan mukaan oli 61.
Kunta saa oman talon
Ensimmäisen asuinpaikkansa Maarian V.P.K sai Tampereen tien varrelta Vätti n:o 32, jossa kunnan käytettävänä oli räätäli Vikmanilta vuokrattu huone kokouksia ja soittoharjoituksia varten. Vuonna 1898 muutettiin leipuri Tammisen taloon Kastu n:o 6:een.
Raskaalta tuntui kuitenkin olo vieraan kurkihirren alla ja niinpä jo vuonna 1892 olikin valittu toimikunta ajamaan oman talon hanketta.
Kunnan silloinen päällikkö J.H. Koskinen, rahastonhoitaja J. Kummer, työnjohtaja J. Henriksson ja kirvesmies S. Heinonen kokouksessa marraskuun 11 p:nä vuonna 1900 ilmoittivat muutamaa päivää aikaisemin huutaneensa erään rakennuksen, joka sijaitsi Raunistulassa Alilonttisten maalla, 1500 markan kauppahinnasta. Rakennus oli laudoista tehty, mutta koska siitä korjaamalla oli toivoa saada tilava ja muutenkin sopiva huoneisto, tarjosivat he rakennusta kunnalle, jota varten he sen – tosin ilman valtuuksia – olivat huutaneetkin sekä maksaneet kauppahinnan huutokauppatilaisuudessa.
Oman talon merkitystä osoittaa parhaiten se, että kunnan jäsenluku seuraavina vuosina nopeasti kohosi, ollen 219 vuonna 1907, jolloin jäsenmääräkin oli suurimmillaan.
Palokalusto
1925
Hankittiin ensimmäinen autoruisku (n:o 7), Mäntän tehtaan valmistama, 60.000 markalla. Hankkeen rahoittamiseksi pidetyt arpajaiset tuottivat runsaat 16.000 markkaa, Maarian kunta luovutti tähän tarkoitukseen 25.000 markkaa ja lopusta selvittiin lainalla. Tämä tuli Maarian palotoimen alalla merkitsemään sellaista perustavaa laatua olevaa muutosta, jonka räjähdysmoottori yleensä on aiheuttanut syrjäyttäessään hevosen ja käsivoiman käytön. Samana vuonna lisättiin letkumäärää 500 metrillä.
1939
– 4 moottoriruiskua (autoruisku ja kolme kannettavaa)
– 3 autoa
– 1 linja-auto
– 6 käsivoimaruiskua ja kolme pienempää ensiapuruiskua
– 8 kpl jatkotikkaita
– 1800 metriä letkuja
– 3 vesijohdon nostoputkea
– 18 kpl suihkuputkia
– 3 haaroituskappaletta
– 14 letkukelaa
– 3 palopurjetta
– 5 savunaamaria
ja muuta pienempää kalustoa.
Osastot ja niiden tehtävät
I:n osaston tehtävä tulipaloissa oli veden hankinta
II:n sammutustyö
III:n pelastustyö
Osastojen tunnusvärit olivat
I:n osaston keltainen
II:n punainen
III:n sininen
Yhteistoiminta muiden palokuntien ja järjestöjen kanssa
Maarian V.P.K:n toimesta kutsuttiin elokuun 27 ja 28 p:ksi vuonna 1897 koko läänin maalaispalokuntien edustajat koolle Kärsämäen kansakouluun, jolloin kutsua noudattivat Nakkilan, Nousiaisten, Paimion, Pauluksen, Paraisten, Piikkiön ja Ruosniemen vapaaehtoiset palokunnat.
Tarkoituksena oli ryhtyä perustamaan maalaispalokuntien lääninliittoa, mutta lopullista päätöstä ei tässä kokouksessa tehty, vaan velvoitettiin Nakkilan V.P.K huolehtimaan kutsun antamisesta seuraavaan neuvottelutilaisuuteen, jossa lopullisesti piti päätettämän lääninliiton perustamisesta. Tästä kokouksesta ei kuitenkaan tullut mitään luultavasti siitä syystä, etteivät venäläiset viranomaiset kuluneen vuosisadan viimeisinä vuosina sallineet tämänkään laatuisia tilaisuuksia.
Kun Turun ja Porin läänin Palokuntien Lääninliitto vihdoinkin vuonna 1933 tuli perustetuksi, yhtyi Maarian V.P.K luonnollisesti myöskin heti sen jäseneksi.
Parhaana osoituksena kotipitäjän rajojen ulkopuolelle suuntautuvasta harrastuksesta on kuitenkin mainittava, että Maarian V.P.K on tehnyt tuloksellista lähetystyötä naapuripitäjissä vapaaehtoisen palokuntaliikkeen hyväksi. Maskun, Raision, Paattisten ja Ruskon V.P.K:t ovat nimittäin syntyneet maarialaisten aloitteesta.